ENGLISH/INUKTITUT
traditionandtransition@mun.ca        
 

Kaujititsinik kinaunimmikAtsanet amma Ivet:
Mitsunik Ivinnik Labradorimi ungatâni Sixty-nik jârinik

Januar 2019

Garmel Rich

Atiga Garmel Rich amma maggonik takKenik 80-ttâlâlikKunga. Inolisimavunga ikittunik mailinik taggamit Rigolet-imit iniujumik taijamik Buff Head inigilauttaga aippatâkKâtinnanga amma noniatlunga Goose Bay-mut 43-nut jârinut. Sepanik sugusiKavunga; angijutlipâga 59-nalik amma nukatlipâga 44-ranik. Ullumik iniKavunga Rigolet-imi, tâvatuak iniKaKattalaukKunga taggami satjugiami akunganit Rigolet-imit amma Makkovimmit; nunalituKakulummik iniKalaukKuk taikanigalak, amma kinakkutuinnait Kanutuinnak sananguanginnaKattalauttut. Taimâk ilinniasimavunga iviligigalagiamut, takunnâtlunga asikkanik inosuttotlunga. Inuit sanaKattalauttut ivittalinnik kaut tamât sivungani, aullaigatsautillugit niuvipvikulummut Cartwright-imi, tautseKatigeKattalauttut suliagisimajanginnik taikkununga atuttaugesimajunut annugânik. Tamannausimajuk sivungagut Newfoundland amma Labrador ilangagijaukKâtinnagu Canada-mut, ahâli, taipsumani inuit tautsesonguKattalaummata sananguatanginnik, amma ivinniuluak, taikkununga piKutigalannut sollu annugânik. Tamanna ilonnanga asiangusimalauttut kingungagut 1949-nami, amma unuttumaget inuit nukKasimalauttut iviligigalagiamut aullaigunnalulaungimata.

Kanuittusuatuinnanik sananguagalaKattavunga: kamillâgutet, tuttujannut kamet, pualuit, Kitunganguat, atausiliuk, inukulunnik, amma sapangannik atukattagivunga kamet uKanginnut, amma pualunnut. AliasuKattavunga sapangaliugalagiamut amma kamillâgutinnik amma taikkuninga asianginnik sananguanik, tâvatuak iviliuttaumajunik sunakiak aullaisongujakka, ikajutsiaKattajuk ningiutsiatittâKattajumut, taimaimmat kajusiutigiKattajaga. Kangauligaimmat sanasimajakka aullaivimmoKattajakka aullaitauniammangâmmik sananguavimmi amma ilangani tikisaigumajunik tigusiKattagivunga. Kangatuinnak kinakiak aullaniappat ilauKataugiattuluni takugatsaujunut upvalu ullusiujunut, sananguasimajakkanik tigusiKattajut amma aullaiKattajangit, ilangani St. John’s-imut amma ilangani Kaninginitsamut kangiamut sollu Winnipeg-imut; taimâtsainak piKattalaugivunga ingiggagama katimajunut. Ilangani sanasimajakka takutsausonguKattajut piulimatsivialunni, sollu taikani taijamik Rooms prâvinsikkut piulimatsivialunga St. John’s-imi. Ikittunik pitaKagekkunga sanasimajakkanik taikani takugatsaKavunga mânna, ilautillugit sanasimajaganit takugatsaulauttunut taijamit SakKijâjuk: Allanguattausimajut amma Sananguatausimajut Nunatsiavummit taikkua takugatsautitaujut tamâni ilinganiKajumut PiusituKait amma Asianottauvalliajut suliangujumut Kagitaujammi.

Ilangani sollu Kaujimasimanginnavunga iviligigalagiamut, akunialuk pigiasisimagaluatlunga sivullipâmik namminik sanagiamut. Aliagijaga amma ilisinnagama Kanuk pigiamut, ottugalaukKunga Kanuittusuatuinnanik atjigengitunik; Kanuttogutinnatuk tamannauluattuk sunatuinnanik pisongugavit isumagituinnalugu tâvatuak nalligigialet pigianganut upvalu omigillugu. Isumajâgutigijautsiagialik, pannaigutigillugu, amma Kinuitsâgiamut akunialuk sanajaugasuagiaKammat, amma uKagumavunga tainna sukkainippâk sananguatauKattatunut. Ottotigillugu, ullâsiutet pogutanga angitigijuk akuniutigigajattuk wogimut, anginitsak sanajaujuk takKimi. Tâvatuak tamannauluattuk akunialuk suliagisimaligakkit amma pivitsaKaligama ilinganiKatuinnagiamullu; pigiasitainnaliguvit amma suliagisongugunni sitontimituinnak upvalu maggonik ullumi akuniunnisaugajattuk.

Suliagillugit ivet satjugiamit piunippânguvut mitsuvigigiangit, piunippâmik tauttulet amma sangijonitsait; atjigilungitanga sakKijânginnatunut ivinnik pitâgijauKattajunut iluilliKinnit. ImmaKâ siugaujanga imanganit aKinnisauKattamat taikkunangat iliulliKinnit ivinnit. Ujagalâlinnit pitâsonguvutit piujutsuanik tauttuKajunut, sollu Kaujimajutsiavannik tungujuangajunik, kutsojak, amma Kutsutannik tauttuigutigunnangitut siKinimmetitaungipata akunialuk. Taipsumaniuluak Novemberagalammi ukiungukkâtinnagu amma aputjauKâgatik taipsumani pitagiatttugiaKavutit tauttungit nunguvalliagemmata sollu KaKuttaujâttumik amma suli makitammata tâvatuak iKiasulâgalâttilugit. Nâmmatunik pitagesimaliguvit ivinnik, unuttunik angitigijunik sollu agganut nâmmatunik, siammatigialitit paniniammatalu, taimâk pingikuvit sakkagulâttut amma mitsugunnalângilatit piujumik, sangijumik sananguamik. Wogigalammi panniKattatut, imugiallaniallugit amma Kangattalugit namukkiak paniniammata amma siKinigâttaulugatik taimailingalluni atuinnausinnaliguvit mitsugiamut. AtugiaKaligunni, tigusituinnalutit isumagijannut mitsuniattanik wogimi, amma aillitigalâllugit mitsuvigisonguniaganni. Amma tigullaigiaKavutit tauttuKatsiangitunik amma sanianollugit ilisipviginiattanik.

kinakkutuinnait atuKattasimajut iviligijamminik sananguanik sollu pogutaupvigitlugit upvalu pogutâlunnut sunatuinnanut ilingattitlugit tamannauluasimajuk immasongulungimata. Atusongujait imittagiamut, tâvatuak akuniulungituk amma panitsegialet atugegunni sakKagunianginami. Ununnet inuit atuKattalauttangit natjavigitlugit Kautsinnisaungitunik sollu niaKojannik amma paunganik sollu kigutanginnanik upvalu onattunik pogutannik niaKujaKautivinegisimajunik. Amma akunialuk Kanuigajangitut, Kausiluatlangipata upvalu paniluatlangipata mitsutangit sujutuinnaniangimata. PitaKavunga anânansiama sanasimajanganik tainna huntait ungatâni jâriKajuk amma piujualuk sollu ulungata sanasimajavininganut.

Ilangani nunalimmi katiKattajut ilinniatitsiKattajunut ikittunik pitjutigitlugit Kanuk iviligigigamut. IlinniatitsiKattalaukKungalu, unuttuniulungituk jârikkutunitsauligama, tâvatuak jârikittonitsautlunga ingiggaKattalaukKunga namutuinnak prâvinsimi takutitsigiamut inunnik Kanuk iviligigiamut. TakutitsiKattalaukKunga ullusiujunut St. John’s-imi magguitutlunga upvalu pingasuittutlunga, takutitsilaukKunga tallimanik upvalu saksinik takugatsanik atjigengitunik iniujunut Ontario-mi, sollu taikani Mariposa Ullusiujunut Toronto Kikittangani, amma atautsiatlunga Prince Edward Island-imi, ammalugiallak taikani Expo 86 Vancouver-ami. Kisiani ikittut inuit iviligiKattajut Labradorimi mânna amma kangunattogajattuk nunguvalliagajappat tamannauluattuk ikKanattumagiummat Kanuittoninganik sananguatauKattatumik. Atautsik pannimmat, Josie, iviligiKattajuk; Ilinniatitsilauttaga sivullimi tâvatuak mânna pivalliasimajuk namminik piusitsanginnik. Akuniulungituk suliaginialugunnaitakka jârikkutunitsauligama, taimaimmat KanuttogutiKavunga kinakiak pigiasiutigilânninganik. Sunatuinnaulungit kinatuinnak pisongunninganik, KaujimagiaKavutit amma piusigijavut Labrador-imi atjiKalungilak piusigijauKattajunut sanajaumajunut. UKautjaulautsimavunga anânansiajutsuajutsuagilautsimajaga sakKititsilautsimajuk iviligiamut piusituKanganik Labradorimut. Tainna amma angajukKângugisimajangit nakikkiak pisimajuvinet taggamit, Kaujimatsiangilanga nakilluasiak, tâvatuak takutitsilautsimajuk inunnik Kanuk iviligigiamut, amma piguvalliasimajut amma asianguvalliasimatluni Kangaulimmalu Labradorimiutitut piusiKaliaKisimajuk ullumi. Kaujimatsiangilanga tamanna suligaluammangât, tainna angutiga uvannik unikkâsimajuk tusaumautigisimajanga anânamminit, tâvatuak isumaKagumavunga tamannausimanninganik. KanuttogutiKavunga nutâmik pigumajaullagilânninganut amma inosuttonitsait ilinnialânnininnik uvattinik ottugattinittinik ullumi piusituKavut kajusiniammat.

Tânna ottugattaujuk mitsugiamut seagrass – tainna Kallunâtitojuk uKausinga ivinnut – akunialuk piusilik akungani Nunatsiavummi, piluattumik iluani Garmel Rich-iup nunagijanganit Rigolet-imit tainna Kaujimajautsiatuk ajunnatunik, piujummagimmik mitsuKattatangit poKautialunnik. Iviligigiamut sulijugijautsiasimanginnatuk amma nanituinnâtluni ilagijautlunillu Rich-iup ilikkusingani, taimâtsainak piugijaulauttuk amma akikilligiattausimatluni anginippânut Inuit allanguaKattajanginni Inuit aullaiKattajanginni, ajunnatumik sakKititsisimajumik akulligejunut tamâgennik nunagijaujunut amma kavamaligijiujunut apomautigijauKattajunut. Taipsumani Newfoundland ilauliaKimmat Canadami jâringani 1949, angiKatigegunnalaungitut akungani prâvinsikkut amma federal kavamakkut ominga kina kamagiaKalâmmangât NunaKakKâsimajuit nunaKutinginnik iluani nunakKatigengituni. Tânna nânningani Labradorigok InuKutigijangit ilautitaulaungitut kavamait suliagijanginnik amma kenaujatsanginnik ikajugajattunut suliatsanut Inuit allanguaKattajunut nanituinnak. Ilautitaujunut tâkkununga asiangujunut unausimavuk matuttausimanninga aullaivigijausongulauttuk niuvipvinga Cartwright-imi taikani sananguatauKattasimajuit aullaitauKattalauttut, sakKititsijumik ajunnatumik Inuit aullaigiamut upvalu tautseviKagiamut poKautinginnik. Tamanna sakKititsilauttut ikilliumisimajunut allanguaKattajunut taikkua suli kajusiutiKasongusimajut ottugajanginnik akunialuk sanagasuaKattajanginnik sananguagiamut.

SuliaKatluni immigolingalluni allanguaKattajunut taipsumani ilikkuset nalunattoniammata, Garmel amma nutângulittut sananguaKattajangit sakKititsilauttuk namminik allanguagaajattaminik, ottugatluni amma ottugiutluni nutânik akkutiKatluni. Pigumatsiatamminik amma Kinuitsâgutigijangit utivuk ottugasimajamminik poKautiliusimajanginnik amma sakKititsivuk sulijumik sangijonninganik InutuKaungutluni allanguattiuluni Nunatsiavummi. Ilagiallugu tigumialluni pimmagittumik, Garmel-iup najuttigennatanga iviligigiamut piusituKanga sakKititsisimavuk tainna allanguanninga, amma ilikkusingasta Kaujimajangata ilunnevuk, kingunganosonguvuk kingunittinut.

- Amy Prouty, PhD Ilinniavimmejuk, Concordia Ilinniavitsuanga

 

Atjiliugisimajuk: Heather Igloliorte. “Garmel Rich: Ilisimallagijuk Iviligigiamut poKautiliutti.” Nunatsiavut: Aulatitaujut Inuit Ilisikkusingita PiusituKangit, http://www.michnunatsiavut.org/garmel-rich.html.

Atjiliugisimajuk: Garmel Rich. Ivet Mamattunut PoKautinga. (2015). Ivik, pigusok. 10.2 x 26.7 cm. katitsuisimajut Nunatsiavut kavamanga. Atjinguak: Ned Pratt Atjiliugitti, pisimajut The Rooms. Taimâk tunijausimajutigut apvitattitauniammat takugatsait SakKijâjuk: Allanguattaumajut amma Sananguataumajut Nunatsiavummit, âkKisuisimajut The Rooms Prâvinsikkut Allanguattet Takugatsait SuliaKapvingata.

Unikkausivut