ENGLISH/INUKTITUT
traditionandtransition@mun.ca        
    

    

Kaujititsinik kinaunimmikNapvâgasuannik Atjigennimik:
Sulijugikannik PiusituKammik, Ullusiunik Ikajuttigennimik, amma IKimmijuk Sivunittinik

Februar 2019

Jessica Winters

Atiga Jessica Winters amma Makkovimmiunguvunga, Labrador. Jâringani 1959, anânansiaga Nellie Winters notitaulautsimajut siKinimmut angiggagisimajamminit Nutâmmit taikunga Kallunângajuit nunanganut Makkovimmut ilagitlugit pingasuit nukatlipângujunut, amma taimâk Makkovimmiungusimavunga. kingullipânganik ilinniavunga nalunaikkutattâgasuatlunga Timiliginimmut Avatinnut amma Nungositailigiamut taikani Memorial Ilinniavitsaungani Newfoundland-imi, ilinniasimatlunga angijongitumik Itsasuanittavigalannut. KimailaukKunga mikijuk Inuit nunagijaganik Makkovimmik 17-nanik jâriKatlunga, Kaujimatsiananga Kanuk piniammangâmmik Memorial-imi. Maggok jârek Kângimmata Kaujisagalatlunga ilinniavitsuap silatsuanginnik, atjigigalâlaungitanga sivungani Kaujimagettakanik, Timiliginimmut ilinnialiaKiniatlunga. Kanuingitumik avatiKagiamut amma suli ikKanattumagiuvuk ilagijakkanut ammalu uvannut, tatamilaukKunga summat akunialuk tâpsuminga ilinnialiaKilaummangâmma. Tâkkutigona namminik “Kaujisasimajaganit” jâret (taimâk taigumaKattajakka), Tigusilaugivunga ikittunik itsasuanittavinnut ilinniagatsanik, KanuttogutiKaliaKitsialilaukKunga piusigijauKattajunut nunamik/piviannatunginnilu pivalliatauKattajunut NunaKakKâsimajuit nunanginni. Ilonnâgut, pivitsaKalugunnaigama akungani Kaujisapviup illugusingani amma alakkasâjannut allangualuaKattalaukKunga, pisongunniga ilinniagutigisimajaga anânaganit, anânansiaganit, unuttumaget, ajakkanit, angâtsukanit amma Katangutikkanit. Kanuttogutinnigijaga allanguagiamut amma sananguagiamut sakKijânginnatuvinik ilonnâgut inosiganut tamannauluattut tamânenginnasimagami taimanganit sugusiulaunniganit. Illugusigijavut angiggami anânamma sananguapvigingannatanga amma suli sananguapviginginnatanga ininganenginnatuk silatânit suliatsagijamminik mitsunginnatuk pisimajunit atiginit kamillâgutinnut. Anânansiaga mitsunginnatuk amma sananguagalatluni inosingata tikillugunut; Kaujimajautsiatuk inukululiuKattanimminik amma Inuk Kitunganguanik, amma allât sâKalaummijuk taikani 1976 Ukiumi Olympics-ini Montreal-imi. Ilangit piuginippâgijakka ikKaumajakka anânansiagalu ilautitsivuk InoviaKalimmat amma sanagalagiamut Inovianut ilingajunut Kangattagatsanginnik pisimajunit angijummagimmik katitsusimajanginnik sananguagalasimajanginnik; piujualunnik isumatsasiunginnatuk.

Ilingattisiattaka namminik piguvalliasimannigijakkanik amma pivalliasimanniganut allanguattiulunga/sananguatiullunga taikkununga ilagilluasiattakanik taikkua, allanguattiutlutik/sananguatiutlutillu imminik, pikKujisimajut amma pigutitsisimajut Kanuttogutigijakkanik. JâriKatlunga 14-nanik, Ajâtsuga Dinah Andersen tujulautsimajuk tupitsajaup minguagutinginnik taipsumaniusimavuk takutitaugiulautsimavunga minguagiamut. 17-naKasinnagama, KaikKujausimavunga ilauKataugiamut Atsanet katimatsuajunut Ottawa-mi aullaiKattatlunga allanguattiulunga. Taimanganit aullaiKattasimalikKunga minguasimajakkanik, sanaKattajakka ilinganiKaluattut Inuit inosigijanginnik amma ukiuttatop takujauKattajunut amma omajunut. Aujami 2017-nami, apigijaulaukKunga sanagiamut Kisijannit Kangattagammik sunatuinnatalimmik tainna Kisijak takugatsaulittuk Rooms-ngunigâttanut ilinganiKalauttumut ulusiuttaunialimmat Canada 150. Tainna sanasimajaga KaujimajautsialiaKilauttuk amma uvannik pigumaliaKittisisimajuk anginitsamut pigiamut nutânik Kisijannik atullunga takulautsimangitakkanillu. Suli mingualuviniKattavunga tâvatuak ippiniavunga uvanga allanguattiulunga sakKititsigiamut namminik piusitsakanik Kisijannik atullunga Kangattagannik, uKausinga amigallugu. Kuviasutsiamagivunga Kaujititsigiamut sivullipâmmagimmik takutitsigiulâkKunga sanasimajakkanik tapvani jârimi taikani Rooms-ngunigâttani atâgut ilinniatitsijigijaganut Heather Igloliorte. Tainna takujausongulâttuk takutitsilâmmijuk suliagisimajanginnik Billy Gauthier, ilisimatsiatuk amma atjiKalungitumik Inuit sananguatikk pisimajuk Labrador nunagijanganit North West River-imit.

Tainna sanasimajaga pigumajaulauttuk amma akilittautlungalu ilingajumut PiusituKait amma Asianottauvalliajunut ilinganiKajuk ikajuttigennimik. Atjingualiuttaulugani kajusiutigijaujumut takunnausinginnut ikajuttigenikkut akungani ilaliutiKajunut nunalinni amma silatânimiunut, kajusiutiKasimavunga iluanettisigiamut piggautigigasuallugu Kaujimajauniammata unuttumget ikajuttigeKattajunut takuKattajavuttinut nunalinni amma ilikkusittini. Taikkua takugatsait ilinganiKajut Inuit nusujunut apvinik sinâmit pinasuatsiasimagemmata. Utittisivalliajunut Inuit namminik aulatsinimmik amma sangilivalliaKullugit inosuttuvut tigumiagiamut uppinigijavuttinik amma illigijattinik inutuinnauluta taimâk pigumagaluakKunga suliagijakkanik tamâgennut suliagijakkanik allanguattiulunga amma puttujumik ilinniatlunga/Kaujisattilagijiutlungalu.

Sollu taimâtsainak unuttumaginnut Nunatsuavummetunut, Jessica Winters pigutsasimajuk ilagegijammini allanguattiujunut amma sananguatiutlutik amma nanituinnaâsimajut allanguattet taimanganit jârikittolaugaminit. Jârini Kângisimajuni, pigumatsiasimajuk allanguagiamut pigujauvalliasimajuk sananguanikkut anânanganit amma anânansianganit angiggagijamminit nunalimmi Makkovik. SuliaKaKattagaluatluni piusituKait piKutinginnik sollu Kisijannik, Winters mingualuaKattajut. Tamapsumunga ilinganiKajumut maliKattajuk tumigijausimajunut unuttumaginnut Labradorimi allanguattiujunut, KimattauKattasimajunut ikajuttigeKattasimajunut attuisimajunut allanguattaugajasimajunut nanituinnak Inuit Nunanganni, sakKititsisimajut namminik sanattausiasimajunut akKutiKangâtlutik sanasimajanginnik unuttumaget Inuit allanguattigijanginnik isumagijauKattasimajunut “sulingitonninginnik” taipsumaniulauttuk. Sollu taikkutituna akKutiliusimajunut Labrador Inuit allanguattinginnut sollu Dinah Anderson amma Michael Massie, Winters’ minguattangit takutitsijuk Kanuk sitontiKangitut ilikkuset piusituKait tupattitausimanninganik taikkutigona Inuit sivulligisimajamminit sungiutinnikut. Tamakkua pitjutigijangit iluani Winters-iup allanguattaminik takutitsiluaKattajuk nunanik, pigutsianik, amma omajunik Nunatsiavummut, takunnâjunut Kanittumik ilagenimmik nunagijanganut, tamâgennut Inutuinnautluni amma piguvalliatluni timiligijiugiamut.

SakKinginnatuk ikânginnatumut Winters-iup sulianganit siumagijaugiaKajunut katingaKatigennikut nalligusunnimik, nunalik, amma ikajuttigennimik. Tamanna takutsauvuk mânnaKammik sanasimajamminik Kangattagak iluani Memorial Ilinniavitsuangata atuagaKautingani. Tainna suliagisimajanga Inuksutalik sângajumut taggamut. Winters taipsuminga sanaluasimajuk, tukisititsigiajuk apitsautauniagami, sanaluasimangitanga atuagapvisanganut kiggatuluasimajuk tujummiKujingitumik taikkununga asinginnut NunaKakKâsimajuit ilinniagiattusimajunut aullasimaKattagialinnut angiggagijanginnit ippinianiammata inutonginimminiik.

- Amy Prouty, PhD Ilinniavimmejuk, Concordia Ilinniavitsuanga

 

Unikkausivut